Syysjoustavia

Kurjet kaartelevat taivaalla ja asfaltille varisee jo ensimmäisiä keltaisia sipsejä koivuista. Tekee mieli ommella pitkähihaisia ja värikkäitä vaatteita. Tämän bambikuvioisen raglapaidan ohje on alunperin Ottobrelta.

Naapurin kuistille on ilmestynyt vaunut. Halusin ommella vauvalahjaksi mekon, joka on helppo pukea ja mukava päällä. Mutta en taaskaan löytänyt sellaista kaavaa mistään! Onkohan jossakin olemassa joku hyvä kaava? Lopulta muokkasin tämän erään tunikakaavan pohjalta, ja ilokseni kuulin, että malli toimii käytännössäkin.

Tämän piti olla yksinkertainen peruspaita, mutta taistelin sen kanssa pitkään. Malli on sama kuin bambitrikoossa, mutta kaulus ei oikein onnistunut. Lopulta pujottelin resorin sisään kuminauhaa. Päällä tämä tekele on ihan jees ja varmaan lämmittää mukavasti.

Taustalla näkyy ihana omppupuumme, joka kantoi urheasti satonsa, vaikka rusakot jyrsi runkoa pahemman kerran kevättalvella. Viime vuonna sato oli 1 kappaletta ja nyt saimme iloksemme 15 ihanan kirpeää kotiomppua. Kannatti säästää se keväällä!

Kesä on ollut kaunis ja lämmin. En voi sille mitään, että minulta menee aina jonkin aikaa tottua yölamppuihin ja takkapuihin, pimeään ja kylmään. Tällä kertaa syksyssä on kuitenkin jotain tavallisuudesta poikkeavaa, suorastaan kutkuttavaa. Jospa kaikki menisi hyvin ja alku olisi hyvä uudelle elämälle.

"Keltan kyytiin!"

Muistatteko vielä sen likaisen sinisen kelkan, jonka aioin maalata? Jotta pääsisin sen kanssa eteenpäin, annoin miehelle yksinkertaisen tehtävän: tuo minulle kiiltävänkeltaista maalia, jolla voin maalata puuta ja rautaa. Hän toi ja minä pääsin hiomaan kelkkaa. Pari päivää olin ihan pölyssä! =)

Olihan se aika karsean värinen, kun lähempää tarkastelin. Loppumetreillä vähän ennen maalausta kelkka oli tosin kauniin sininen, mutta minun teki niin paljon mieli päästä siveltimeen käsiksi, että maalasin sen sitten oikein paksusti keltaiseksi.

Maalasin niin monta kertaa, että taisin olla viikon keltasormi. Tytölle siinä riitti niin paljon ihmettelemistä, että hän oppi uuden värin. Sain harmaata seinää vasten auringonkukankeltaista. Talvella tätä väriä kaipaa.

"Mää mennee keltan kyytiin", totesi typy ja kiipesi testaamaan uutta huonekalua. Tämä kelkka jäi nyt virallisesti eläkkeelle laskuhommista ja pääsi edustustehtäviin.

Body ilman kaavaa

Meillä on kohta vauva ja se tuntuu ihmeelliseltä. Ensin laitoin sille sängyn valmiiksi ja sitten lappasin pikkuvaatteet hoitopöydän laatikoihin. Silloin huomasin, että suurin osa vaatteista on hyvin tyttömäisiä. Mitä jos me saadankin pikkumies?

Päätin ommella bodyn, vaikka se on tuntunut tähän asti ultravaikealta. Inspis iski yhtäkkiä eikä talosta löytynyt kaavaa, joten etsin hyvänmallisen vaatteen kaapista ja "kaivoin" siitä esiin kaavan. Tässä on ohjeet jos jotain teistä kiinnostaa tällainen vapaampi ompelu.

Vaate käännetään ensin nurinpäin, jotta saumat erottuva, ja hihat viedään vaatteen sisään piiloon. Takakappale nupataan taitteelle ja leikataan suoraan ilman saumavaroja. Erityisen tarkkana saa olla hihan aukon kanssa.

Tässä vaiheessa body avataan taitteelta ja tarkistetaan silmämääräisesti, näyttääkö takakappale samalta kuin alkuperäisessä mallissa. Olkasaumat leikataan erikseen, koska toinen niistä on bodyssa pitempi neppareiden vuoksi. Myös kaulus pitää leikata tarkasti. Samaan tyyliin onnistuu myös etukappaleen leikkaaminen.

Hiha on helpompi nakki. Olkasauma täytyy kaivaa esiin kääntelemällä alkuperäistä vaatetta sauman kohdalta. Yleensä etu- ja takakappale ovat erilaiset hihassa. Toinen hiha luonnistuukin sitten helposti, kun on valmis malli.

Lopuksi katsellaan vielä, näyttävätkö leikatut palaset silmälle hyvältä. Huom! Oikea olkasauma saa sitten nepparit, joten sinne pitää muistaa tosiaan lisätä reilun sentin saumavarat. Ja sitten saumuriin virta päälle ja olkasaumasta alkaen kokoamaan.

Tällä tyylilläkin voi tulla ihan mukavaa jälkeä ja sama idea toimii muissakin vaatteissa. Painonapit on helppo paukuttaa vasaralla kiinni. Tosin ensikertalaisena pari piti repiä irti ja paukuttaa uudelleen. Kangas on ostettu Ottobrelta ja kaveriksi se on saanut ruskeaa resoria. Kun katselen bodya, näen elävänä mielessäni pienen pojun, jonka vaaleanpunaiset laihat jalat vispaavat ilmaa kuin tuulimyllyn siivet.

Vielä kerran käyttöön

Tartun tavaraan. Tämä sopisi meille, tällaista olen etsinyt. Patsaan pohjassa on hinta: 3 €. Näin paimentyttö muutti meille ja nyt tuntuu kuin hänen tyyneytensä olisi katsellut elämäämme pitempäänkin.

Ihana pikkusisko ilahduttaa toisinaan kirppislöydöillään. Helma vain piti kääntää uudeelleen, ja nyt liehuu pikkuneiti onnellisena punaisessa mekossaan. Ketähän kaikkia tämä mekko on kerennyt palvella? Ja vielä sen elämä jatkuu!

Pitää ihan hillitä ittiä, ettei talo täyty "Venäjän maan mummoista, joiden sisällä on uusia mummoja". Tai sitten apteekinruskeista maljakoista, jotka loistavat kuin lamput ilta-auringossa.

Vanhat lujat puulelut - kuka voi jättää sellaisen myyntipöydälle, varsinkin jos se maksaa vain kaksi euroa? Yksi ryhmä kirppislöytöjä ovat arvoitukselliset tavarat, jotka kiehtovat, vaikka ei tiedäkään mitä niillä tekisi. Tämä Jukka-tuote on yksi typyn lelusuosikeista, varsinainen lasten älypeli.