torstai 25. heinäkuuta 2013

Hamosesta nahkalaukuksi


Kun kevät vasta kutitteli korvalehdillä, sai tämän laukun toteuttaminen tuulta alleen. Oltiin silloin kavereiden kanssa käymässä Luulajassa ja piipahdettiin paikallisessa Kontissa (Röda Korset). Heitin ohimennen ilmoille idean, että tekisin vanhasta nahkatakista laukun. Sakrulla oli heti parempi idea, että nahkahameestahan saisi kätevämmin laukkuun osat. Niinpä rynnittiin hamerekin luo, ja löydettiin kokoa 42 oleva kellomainen, puolipitkä nahkahame! Hameesta puuttui hintalappu, mikä tuotti kassatyöntekijöille melkoista päänvaivaa. Loppujen lopuksi he päättivät myydä hameen mulle 30 kruunulla (n. 3,5e). Lähdin onnellisena pois ja kannoin pussissa reissun parasta ostosta.


Hame ehti toimia naamiaisissa intiaaninaisen hameena ennen joutumistaan leikkuupöydälle. Vaikka nahkaa tuntui olevan paljon, ei siitä kovin isoa kassia saanut tehtyä. Semmoisen sopivan kokoisen kuitenkin kaikenlaiselle käsiveskatavaralle. Paloista koottu hame oli pinnaltaan kovin kaunista. Siinä oli vinoja linjoja sinne ja tänne, ja niinpä ne siirtyivät myös laukkua koristamaan.


Vuoritin laukun paksuhkolla puuvillakankaalla. Tein siihen vetoketjullisen sisätaskun, jotta tavarat pysyisivät jossakin järjestyksessä. Laukun saa kiinni magneettinapin avulla. Vahvistin napin kohdan liimaamalla sisäpuolelle nahkapalan. Hyvin on kestänyt ja jämäkkänä pysynyt.


Hihnan pituus oli vaikea päättää, joten tein siitä säädettävän - pään yli heitettäväksi tai olalla kannettavaksi. Totesin, että pelkästä nahasta tehty hihna venyy, joten laitoin hihnan sisälle sellaisen joustamattoman hihnan, mitä esimerkiksi repuissa käytetään. Sitten olikin koossa niin paksu yhdistelmä, että ompelukone ei enää saumakohdissa jaksanut kunnollista jälkeä tehdä. Tarkkasilmäisimmät varmasti sen jo huomasivatkin. Käytin liimaa niihin kohtiin, etteivät reunat jää repsottamaan. Hihnaan tein kaksi napinläpeä, ja ompelin laukkuun kaksi nappia. Niiden avulla hihnan pituutta saa siis säädettyä. Harkitsin myös metallisia solkia, mutta ei sattunut paikallisella suutarilla siihen hätään olemaan oikeanlaisia ja -tyylisiä. Napeista tulikin ihan mukava yksityiskohta laukkua koristamaan. 


Laukku on ollut käytössä jo jonkin aikaa, ja oon tykännyt siitä niin paljon, että uusia laukkuideoita on pää pullollaan. Napakkaa, mutta pehmoista nahkaa, kun löydän, alan taasen laukkuhommiin. Aika helposti saa tehtyä pelkistetyn laukun, jos ei satu tykkäämään krumeluureista. Kokeilkaapa vaikka!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Kotiutumisleikkejä

Aamuaurinkoisia terveisiä täältä pohjoisesta! Kissankellot kukkivat ja hillasatokin on kypsynyt. Auringon paistetta ja sadepisaroita on riittänyt sopivassa suhteessa. Kaikki on niin kuin pitääkin ja kuitenkin toisin. Alkukesästä on hurahtanut iso osa siihen, että saimme muuttaa uuteen taloomme, ja puuhailun lomassa se onkin alkanut tuntua koko ajan enemmän kodilta. Raksatalvi tuntui kieltämättä välillä vähän väsyttävältä ja ehkä se näkyi blogissakin postailun hitautena. Ompelu oli kuitenkin henkireikäni, jolle yritin välillä järjestää edes hetken aikaa ja joka vei loistavasti ajatukset pois aikataulukiemuroista ja tuhansista päätöksistä. Täällä uudessa kodissa minulla on nyt sitten ompelukaappi, jota olen hiukan testaillut ja joka helpottaa ompelun aloittamista ja lopettamista.

Meidän typyt ovat parhaassa nukenleikkimisiässä. Tässä postauksessa onkin muutamia kesäisiä ompeluksia isolle ja pienelle beipparille. Ison Baby Bornin vaatteita esittelee kalju Otto ja pienen nuken vaatteita keväällä parturissa käynyt mustatukkainen Helna-nukke. Otolla on tässä kuvassa päällään ihana hellemekko ja hattu. Näihin oli ihan kaavatkin vanhasta SK:sta, jonka numero on hukassa. Mekon alla on myös polvihousut. Täällä onkin pohdiskeltu, voiko poikanukke pitää mekkoja. =) Kankaat ovat vanhoja jämiä.


Tällaisia tarravaippoja tein kahdetkin, koska ne nukkejen kertakäyttövaipat eivät meillä kestä. Näitä on huolella vaihdettu ja pyllyjä pesty. Piirtelin kaavan ensin paperille ja sitten kokeilin, että siitä tuli sopiva. Väliin laitoin vähän pyyhettä imuksi.


Tässä näkyy vähän tätä mallia. Päältä pöllöcollegea ja sisältä yksiväristä collegea.


Helna on kuulemma oppinut jo kuivaksi, joten hänelle piti ommella pikkuhousut. En ymmärrä miksi en ommellut näitä samantien lisää, kun oli niin helppoa, mutta ehkä näistäkin voi piirtää vielä kaavat.


Pipoja on tullut tehtyä monin kappalein ja tässä yksi niistä. Passaa upeasti pallohaalariin, jonka olen itse kaavoittanut ja joka on ihan kinttana ja epäkäytännöllinen. Se yrittää kuitenkin vähän joustaa, koska se on leikattu vinoon langansuuntaan. =)


Kaavoituskokeilut jatkuvat Helnan housuissa, jotka eivät jousta, koska leikkasin ne väärään suuntaan kankaasta vahingossa, mutta periaatteessa kaava on toimiva. Oton housut ovat puolestaan vähän liiankin reilut, mutta ovatpahan helpot pukea. Oton paita ja hattu ovat tuota samaista kesävaatesarjaa ja kaava löytyi samaisesta SK:sta.


Tytöt ovat omaksuneet rakkaiden lastensa pukemisessa vapauden ja Nallukka onkin saanut päähänsä Helnan hameen. Tässä kuvassa näkyvät paremmin Oton polvihousut. Vihreässä paidassa on takana tarrakiinnitys. Nyt meillä on menossa kaikkien pehmolelujen pukemisvillitys. Arvatkaa näyttääkö koomiselta, kun koiralle puetaan tiukat sukkahousut? Mutta kun se koira on niin rakas.

Mitä te vielä haluaisitte tehdä tälle kesälle? Mistä teillä tulee kesäfiilis? Minä aion lukea vielä pari kirjaa, jotka kenties vievät toisiin kulttuureihin, kaivatulle nojatuolimatkalle. 

Kauniita kesäpäiviä teille kaikille! =)