tiistai 4. tammikuuta 2011

Toisille jää mieleen lukemaan oppiminen, minä muistan selvästi, kun mummoni opetti minut viisivuotiaana neulomaan. Aloitin turkoosilla kiharaisella purkulangalla, joka oli kääritty tiukaksi palloksi. Siitä sitten neuloa nykersin tilkkuani onnenkyynel silmänurkassa kimmeltäen.

Kun kädet näpertävät langasta päiväpeitettä tai karhupipoa, ne löytävät ikivanhan rytmin. Uskomatonta, että kautta aikojen on kaikkialla maailmassa väkerretty jotain ainutlaatuista itsetehtyä keskittyneesti ja hartaudella. Tässä blogissani haluan jakaa tekemisen iloa kuvin ja tarinoin. Kertokaa tekin, mitä ajatuksia ne herättävät.

Alla olevan lasten päiväpeitteen tein odottaessani pienoistani. Polte isoäidin neliöiden virkkaamiseen oli niin kova, että ostin kiireessä marketista puuvillalangat ja koukun. Kun peite valmistui, kiinnitin sen ensin yksinkertaiseen puuvillakankaaseen ja sitten yhdistin sen tikkikankaaseen paksulla kanttinauhalla. Nyt on helppo petata!

Löysin askartelukaupasta paketin puuhelmiä ja tein kummitytöille iloisen väriset korut.



8 kommenttia:

  1. Kauniita! Kuvat, peitto, helmet. Onnea uuteen blogiin!

    VastaaPoista
  2. Kiitos paljon Ruohonvihreä! =)

    VastaaPoista
  3. Varmasti on kummitytöt mielissään!

    Ja päiväpeitto on edelleen niin kaunis. Meillä on jo toinen lapsi pinnasängyssä, enkä vieläkään oo saanu kehiteltyä siihen mitään päiväpeitettä. Ja sinä oot vielä virkannu jok'ikisen palasen. Nostan hattua!

    Blogimaailman kiemuroihin onnea täältä meiltäkin
    - näppynaamalta ja muilta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Lotta! =) Joka isoäidin ruutuja aloittaa, jää niihin koukkuun. Koittakaa parantua oikein kunnolla kaikki!

    VastaaPoista
  5. Sakru, kiva blogi sulla. käyhän vierailulla munkin kuvapäiväkirjassa.

    terv. Hanna, Lauttasaari

    VastaaPoista
  6. Kiitos Hande! Käyn varmasti. <3

    VastaaPoista
  7. Kivan houkutteleva blogi, johon eksyin siskon blogin kautta. Ja tuo peitto näyttää niin tutulta... minäkin virkkasin tuollaisen vähän eri väreillä viimeisintä odottaessani.

    VastaaPoista
  8. Kiitos Hanna, hauskaa että sinäkin oot löytäny tänne blogiini ja tehny myös tuollaisen peiton. Värit oli itellä tosiaan aika neutraalit johtuen marketin valikoimasta ja malttamattomuudesta. =)

    VastaaPoista