Pehemiää kaunistusta

Kankaiden hypistely on ihanaa! Harrastan sitä kirppiksillä ja kangaskaupoissa. Pienestäkin kauniista palasta saa tyynyn. Tai tyynyliinan, olen oppinut sanomaan. Tyynyjä meillä on kuulemma jo tarpeeksi, mutta eri kokoisia tyynyliinoja ei koskaan! Katsokaapa tuotakin kangasta tuossa tyynyssä: se löytyi kirppikseltä ja tiedä vaikka olisi jonkun itse kutomaa puuvillakangasta. Sain siitä tyynyn kokoa 50 cm x 50 cm ja voi että tykkään siitä  nyt! Kaverina hänellä on 50 x 60 tyyny, joka on luonnonvalkoista kirjailtua kangasta, joka puolestaan löytyi Eurokankaan palalaarista.

Tyynyjä voi tehdä monella tapaa. Itse ompelen tyynyt kankaiden mukaan. Jos on vähän kangasta, teen toisen puolen jostain neutraalista peruskankaasta ja laitan vetoketjun.

Jos taas kangasta on ostettu pakalta 50 cm, teen siitä yhden 50 x 60 tyynyliinan taskumeiningillä. Eli katson mallia (joka kerta!) jostain jo valmiista tyynyliinasta ja kun olen taitellut oikein, ompelen peräti kaksi saumaa ja silitän. Se on siinä.

Jos taas kankaassa on vaikkapa pieni tahra vaikeassa paikassa tai siihen haluaa saada ommeltua pitsiliinan, saatan laittaa taitteen taakse ja ommella sinne vielä tarranauhasta kappaleet. Tämä keltuainen on ihana tukeva palttinakangas kirpparilta ja samoin siihen ommeltu pitsiliina on kirppikseltä. Eikö näytäkin ihan kivalta tuollaiset suorakulmaiset pitsiliinat tyynyssä? Pitsiliinat ompelen siksakilla kiinni pohjakankaaseen.

Joskus käy niin, ettei tyynylle löydykään valmista oikeankokoista sisusta. Tämä upea kullankeltainen pitkulainen pitsiliina vaati päästä tyynyksi ja ei auttanut muu kuin purkaa pari valmista sisustyynyä ja yhdistää ne sopivankokoiseksi uudeksi sisustyynyksi. Liina on ommeltu kiinni valkoiselle pellavasekoitekankaalle.

Liina löytyi Kontista ja oli aika kalliskin, mutta jäin siihen kiinni eikä se päästänyt otteestaan, joten se oli pakko kiikuttaa kassalle. Joku on kirjonut varmaan käsin tällaisen ihanuuden. Näitä oli myös sininen, mutta keltainen hurmasi enemmän. Mikähän tekniikka tämä on? Tietäiskö joku teistä? Siinä on tuollaisia reikäompeleitakin välillä.

Onko teillä päin kaunista nyt? Täällä Lapissa on välillä paukkuneet kovatkin pakkaset ja huurteet ne puita huokuilee. Vauvan kanssa on pitänyt paljon pysytellä sisällä, mutta välillä on pakko lähteä toppahousuhyppelylle. Joka kerta ihastun näkemääni. En varmaan ole ainoa.

Pakkasessa

Helmikuun kylmään taivaaseen

katsoo jäätynyt jokisuu.

On hiljaa minunkin suuni,

pakkasen koristama nenä

osaa vielä vuotaa,

palelee kymmenen varvasta

kahden suksen päällä.

Suksien kärjet katsovat

helmikuun kylmään taivaaseen.

Raimo Bärman

P. S. Kävittehän kurkkaamassa arvonnan tuloksia... =)