Lelukaari

Joskus on otettava äärimmäisen kovat keinot käyttöön, että saa keskeneräisen projektin päätökseen. Tämän lelukaaren kohdalla se tarkoitti totaalista saumurointilakkoa. Äärimmäisen lakosta teki se, että saumuri oli uusi. Ostin vanhan ja rasittavan saumurin tilalle uuden, mutta en antanut itselleni lupaa ompeluun ennen kuin lelukaari oli valmis. Oioi, se kirpas! Siellä se ompelupöydällä nökötti hohtavana ja houkuttelevana, mutta pysyin lujana. Yleensä en näin rajuja keinoja käytä, mutta nyt oli kiire. Kiire sen takia, että vauvat kasvavat ja oppivat uutta hurjaa vauhtia. Mikä olisi ollut turhauttavampaa kuin kiikuttaa uusi lelukaari tytölle, joka konttais sen ympäri ja nousis sitä vasten seisomaan! Saatiin lelukaari ajoissa valmiiksi ja sen jälkeen onkin saumuri surissut.

Aloin kehitellä lelukaari-ideaa erään ystäväni kanssa. Halusin puuta, en muovikrääsää, jota oltiin poikien vauva-aikana jo tarpeeksi tuijoteltu. Ystävältäni pulppusi ideoita vaikka kuinka paljon. Kuuntelin, nyökyttelin, tuumailin. Vaneristen ukkelien kohdalla sytyin. Sytyin niin paljon, että nyt meillä olohuoneessa seisoskelee tyttö ja poika kannatellen tankoa, jossa lelut roikkuvat. Yhteisideoinnissa on sitä jotain! Kiitos M.

Sahaututin miehelläni vaneriset hahmot, joiden pukemista aloin suunnitella kankaita, paperia ja kartonkia leikkaamalla. Tässä vaiheessa projekti jämähti. Oli niin mahottoman aikaavievää puuhaa leikellä just oikean kokoiset ballerinatossut ja merimieshuivit odottelemaan kiinnitystä. Jostakin syystä osat viimein valmistuivat. Liimasin tai lakkasin ne paikoilleen. Jotta pinnasta tulisi kestävä, lakkasin molemmat puolet useampaan kertaan vesiliukoisella lakalla. Välillä hioin rosoisuuksia pois ja taas lakkasin. Oma osuuteni loppui tässä vaiheessa, sillä kiikutin tytön ja pojan takaisin miehelleni, joka teki lelukaaren loppuun.

Nyt on iloisia ilmeitä ja mielenkiintoisia kuoseja tuijoteltavaksi lelukaaren päissäkin.

Kuinkahan onnellinen tuosta lapsesta lie tulee, kun on vauvana saanut pötkötellä puisen lelukaaren alla!
Sitä jään seuraamaan.

P.s. Tilkkupeitto, joka on ajatunut lelukaaren alustan virkaan, on Sakrun tekemä. Saimme tuon ihanaisen peiton vauvalahjaksi silloin, kun esikoinen syntyi. ♥ Arvatkaa vaan, onko vauvalla silmät kierossa tuijottelusta kierähtäessään tuosta mahalleen! Siinä on niin houkuttelevia kuvioita katseltavaksi.