lauantai 19. heinäkuuta 2014

Kesähepeniä ja saumuritestailuja


Läps läps, sanovat paljaat jalkapohjat lattiaa tallatessaan. Ovi on auki ulos ja kun kynnyksen yli astuu, ilahtuu joka kerta siitä, ettei tänään ole lähimainkaan tuulitakkipäivä. On jotain ihan muuta, nimittäin kesähameiden aika. Terassilla lojuu jäätelötikkuja ja hieman nuupahtaneita ketokukkia. Ah keskikesä! Oon niin onnellinen tämän kesän säistä! Suupieliä venyttää myös eräs toinen asia, nimittäin kaunista jälkeä säksättävä Bernina 800 DL -saumuri.


Silloin kun oli vielä vähän kylmempää, ompelin tytöille Metsolan helistinkankaasta hamoset. Tuo pieni kangaspala oli alun perin varattu meidän vauvalle, mutta isotsiskot ihastuivat siihen ja pyysivät niin nätisti hameita, että hellyin. Oikeastaan tämä joustofrotee sopii hyvin hameeksi; kannattaa kysellä lasten toiveita ilmeisesti! Hameet piirsin suoraan kankaalle silmämääräisesti. Näistä tulikin sitten aivan erityiset hameet, nimittäin siksi, että nämä olivat ensimmäiset ompelukset uudella saumurillani. Vanha koneeni alkoi vaatia jo niin paljon säätöjä, että kun sopiva tarjous tuli eteen, tartuin tilaisuuteen. 

Ostin koneen Oulusta Ompelutalosta. Sain sieltä erityisen hyvää palvelua ja ammattimaisia vastauksia ompeluongelmiini. Tämä ei ole maksettua mainostusta, mutta haluan kertoa siitä teille blogissani, koska joku teistäkin saattaa miettiä, mistä saisi hyvää opastusta uuden koneen kanssa.


Juu, oikein arvasitte, jonkin verran olen nyt sitten testaillut konetta ihan siitä ilosta, että on uusi hyvin totteleva saumuri. Perussaumuri se on, mutta sillä voi ommella monipuolisemmin eri materiaaleja kuin edellisellä. Tähän perhospaitaan halusin testata rullapäärmettä. Sopiva kaava nimeltä Seesaw löytyi Ottobre-lehdestä 3/2012. Ompeleen testailu vei aikaa, mutta oli silti hauskaa. Seuraavalla kerralla käytän kuitenkin rullapäärmeeseen vielä joustavampaa kangasta. Tämä keltainen on Eurokankaasta jotain perustrikoota. Koska kangasta jäi vähän jäljelle, niin ompelin siitä sitten leggarit. Kuvassa näkyvän värikkään korun on taiteillut vanhin tyttäreni, joka alkaa pikku hiljaa innostua käsitöistä.


Ompelupöydälle oli ehtinyt kasautua sitä sun tätä odottelemaan parempia saumurikelejä. Tulipahan todistettua, että yhdestä vanhasta suihkuverhosta saa neljä maalausessua. Se ensimmäinen essu on esitelty täällä. Tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyvä pitsityyny on puolestaan siksakattu suoraan valmiiseen tyynyliinaan. 

Sadepäivinä malttaa ainakin näperrellä ompeluksia, mutta kauniimpina päivinä olemme laitelleet pihaa. Lämpöä ja sateita on tainnut olla sopivassa suhteessa, koska takapihalle kylvetyt nurmikonsiemenet ovat alkaneet itää. On siellä itänyt jokin herkullisempikin kasvi näämmä. On se somaa!

6 kommenttia:

  1. saumuroinnit näyttävät mukavilta! ihania vaatteita. ompelun ilo on vähintään kaksinkertainen hyvillä välineillä! viimeinen kuva jätti pitkäksi aikaa hymyn :D voi ei :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Kyllä tuo saumuri kutkuttelee jatkuvasti mielessä. Mitähän seuraavaksi... Noita jänöjä on kiva seurailla, kun ei ole pihassa paljon tuhottavaa. =)

      Poista
  2. Ihania Sakru! Kannatti ostaa se kone, kun heti surauttelit tämmöset ihanuudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. =) Vissiin se kannatti. Ja sun kannustuskin tepsi. =)

      Poista
  3. Minä tiiän sen tunteen, kun on viimein saumuri, joka tottelee! Juurikin se jatkuva kutkutus mahanpohjassa.. :) Onnea siis uuden saumurin omistajalle. Ja ihania vaatteita Marikki ja Liisa saanut. ;)
    Mutta tuo viimeinen kuva. Uskomatonta! :D

    VastaaPoista
  4. Kiitti. Kyllä se kutkutus vaan jatkuu ja jatkuu... =) Noita jäniksiä oli muuten oikeasti tuossa tilanteessa takapihalla yhtä aikaa kymmenen. Oikiasti. :D

    VastaaPoista