Pikkusiskon kanssa innostuttiin tässä taannoin kokeilemaan pitsikauluksen tekemistä painamalla. Siitä tuli tosi kiva ja ajattelin, että tuommoisen teen joskus omankin tyttären mekkoon. Ennen sitä ompelin kuitenkin ystävän vauvalle vauvalahjaksi pikkutunikan, johon painoin samanlaisen pitsikauluksen. Painettu kaulus pysyy hyvin menossa mukana, ja on helpompi käyttää verrattuna niihin meidän lapsuudessa käytettyihin irtokauluksiin.
Jotta sain kauluksesta siistimmän näköisen, en kantannut sitä tavalliseen tapaan resorilla, vaan huolittelin sen kaitaleella. Raglansaumaan laitoin vielä nepparit pukemisen helpottamiseksi. Ja koska kaavana oli tietenkin joku perusraglanpusero, josta lähdin liikenteeseen, ei kauluksesta ihan ensiyrittämällä tullut istuva. Seuraavalla kerralla yritin muistaa kaikki muutokset, mutta en silti muistanut.
Pitsikuvio jatkuu takapuolelle. Tuo on siitä armollinen kuvio, että saumakohdissa ei ole niin justiinsa, meneekö kuvio kohdilleen. Pitsikaulukselta näyttää, ja se riittää.
Viimein pääsin tekemään pitsikaulusta myös meidän pikkuneitin mekkoon. Pitsikuvion oon siis painanut ennen ompelemista, jolloin se onnistuu vielä oikein näppärästi. Eikä silläkään tosiaan ole tässä kuviossa merkitystä, että väliin jää "tyhjää", eikä kuvio jatku saumattomasti heti seuraavaan kappaleeseen.
Kauluksen huolittelin taasen kaitaleella ja tosiaan taistelin sen kanssa nytkin. Ehkä ensi kerralla etsin puserokaavan, jonka kaulus on tarkoitettu nimenomaan kaitaleella huoliteltavaksi.
Tähän mekkoseen ompelin vyötärölle vähän ryppyä käyttäen alulankana ohutta kumilankaa.
Kuvausassistentin mielestä lasit olis passannut hyvin tyyliin, mutta nokanvarsi ei vielä jaksanut kannetalle noin isoja laseja.
Kun kerran ollaan tässä pitsiteemassa, niin vielä muutama kuva numeromekosta, jonka tein tyttösen 1-vuotissynttäreille. Aikaisemmin olenkin kertonut niistä synttäripuseroista, joita olen pojille tehnyt. Nyt sai alkunsa myös tyttöjen synttärimekkosarja. Ykkösen painoin samaisella pitsiseulalla kuin edellä, mutta otin mukaan vain ykkösen verran pitsiä. Leikkasin siis ensin kaavapaperiin ykkösen muotoisen aukon. Kun paperin kiinnitti pitsiseulan päälle, väri pääsi läpi vain aukon kohdalta. Helppoa ja nopeaa, niinkuin synttäripuseroiden numeroiden tekemisen kuuluukin olla. Niillä kun on tapana valmistua juuri ennen h-hetkeä. Tähän mekkoon kokeilin tuollaista kellomaista röyhelökaitaletta helmaan.
Nyt se menee hyvin mekkona tai sitten tunikana legginsien kanssa.
Eiköhän se kevät ja aurinkonpaiste sieltä taas tule virkistämään meidänkin blogia! :)
