Voiko lasten kanssa maalata taidetta? Miten siinä voisi lähteä liikkeelle? Tämä seinällä näkyvä teos on koottu tyttöni maalaamista pahvilautasista. Teos on jo purettu ja asuntoakin vaihdettu, mutta onneksi talletin sen kameralla niin se ei heti unohdu.
Ensin ajattelimme vain maalata kummitätin tuomilla väreillä. Mutta eipä löytynyt sopivia papereita ja pahveja, joten käytimme pahvisia asettilautasia. Sitten tuli mieleen, että noistahan voisi tehdä kortteja kummeille ja mummeille.
Seuraavaksi ne alkoivat näyttää hauskalta ryhmältä siinä kuivuessaan. Tuli ajatus nostaa ne seinälle. Ihan innostuin filosofoimaan kun niitä kattelin. Että kyllä täytyy lapsiperheessä näkyä pienen ihmisen kädenjälki. Mikä se tämmöinen aikuisten talo on!
Tyttö läträili ja testaili. Pöytä vähän sotkeutui ja sormet nyt tietystikin. Vanha maalausessu, jota tyttö kutsuu jostain syystä aamutakiksi, näytti hihoista lyhyeltä. Minun pikkutyttöni näytti yhtäkkiä pitkältä ja laihalta. Ja lapsuus sen kuin kului vain hänellä ja liian pienellä maalausessulla piti pärjätä.
Heräsi käytännöllisempi ajatus isommasta essusta. Kopsahti postiluukusta samoihin aikoihin Suuri Käsityö -lehti 3/2013, jossa oikein tarjottiin maalausessun kaavaa. Jäin miettimään, mistä sen tekisin ja löysin kirppikseltä oranssinkeltaista liukasta suihkuverhoa. "Tästäpä loihdin tytölleni uuden isomman essun maalausintoa ylläpitämään", ajattelin miltei herkistyneenä.
Työn edetessä huomasin, että voisin laittaa ohjeesta poiketen hihoihin resorit (Marimekon alelaarista) ja korvata loput nauhat tarranauhoilla. Lisäksi muokkailin hieman kaavaa muutenkin. Suihkuverhoa oli vähän vaikea ommella. Ei siihen kuitenkaan mitään ihmeellisiä kikkoja tarvinnut keksiä. Työ keskeytyi triljoona kertaa. Sain sentään sen valmiiksi. Olisi pitänyt tehdä isompi. Teenkin vielä. Ja annan tämän pikkusiskolle.
Suihkuverhoa on jonkin verran jäljellä, joten voin tästä ommella jollekin lastenkoon essun, jos sellaista kiinnostusta ilmenee. Yritän nykyisin tuhota kankaan loppuun saakka. Kertokaa sähköpostilla, jos tällaista halajatte. Korvausta kivuista ja säryistä voisin pyytää noin kympin plus postikulut. Tämä on tällainen yksittäinen tapaus, kun en keksinyt, kenelle uskaltaisin antaa tällaisen lahjaksi. Nyt ei meillä pitäisi olla esteitä taide- ja maalaushetkille. Kenties voisin itsekin innostua vielä.
Onpa herkullisen näkönen kokoelma taidelautasia! :) Kyllä se niin on, että mun silmää miellyttää se, että jotakin samaa on monioita kappaleita esillä. Yks pieni lautanen olis aika orpo seinällä. Toistossa on voimaa.
VastaaPoistaJa tuo suihkuverhoessu oli hyvä idea! Juuri päiviteltiin täällä, kun meijänki maalausessut on käyny pieniks.
Kiva kun tykkäsit lautasrykelmästä! =) Määki mietin jonkun aikaa, että mistähän noita essuja vois ommella, että pitävät vähän vettäkin, niin suihkuverhostahan ne piti näämmä tehä. Ehkä vahakangaskin voisi toimia...
Poista