Palleanpotkijoita

Miten kerrot siitä,

että joku kasvaa sisälläsi?

Varsin arkisesti vatsan alla,

veden alla, veden vallan alla.

Onni: outo kohta jota et ymmärrä,

maisema veden läpi ja rauhattomuus,

kun et näe selvästi. Rakas rauhattomuus,

särisevä polku, jonka päässä on

lapselle laitettu ruoka,

puuro, marjakeitto

ja iltalampun sametti:

sellaista rauhaa et koskaan saavuta

koska sinä etsit ja nimeltä kutsut.

Siksi jatkat etsimistä.

Istut tässä maalihuuruissa.

- Tätä ei ymmärrä, ihmisen ihmettä.

Se potkaisee palleaan ja salpaa hengen.

Johanna Venho

Miten tuohon palleanpotkijan tuloon voisi valmistautua? Täytyy tehdä jotain konkreettista. Ostaa pehmeältä tuntuvaa kangasta ohikulkumatkalta Metsolasta. Ommella ensin vauvatuliainen ja ihmetellä moneen kertaan, että onpa se pieni mekko. Tuliko tehtyä kokoa liian pieni? Lisätä vähän pitsiä taskunsuihin.

Leikellä Verson puodin Muisto-trikoosta pikkuruisia hihoja ja muita kappaleita. Ommella body ja toinenkin OB:n Kisuliini-kaavalla. Napsutella nepparit kiinni ja miettiä, millainen tyyppi tätä vaatetta tosiaan sitten pitää. Ajatteleeko silloin vaatetta vai onko kiire pyyhkimään puklua tai imettämään? Saako häneltä jo hymyn?

Aloitella jahkailu nimestä. Meillä on jo yksi sääntö ehdolla: jos tulee tyttö, se on Terttu, jos tulee poika, se on Perttu. Ehkä se on tyttö. Ehkä poika. Vai sittenkin tyttö. Minä aion vielä ommella ja samalla toivoa, että tämäkin suloinen OB:lta ostettu kuosi ja vaate pääsee tulikokeeseen ruokalappuna, lattiamoppina ja vaipan jatkeena. Ja tuolta kainaloiden alta, vai miten se oikea ote menikään, saisi nostaa hänet syliin sätkivänä ja tuntea ehkä, että siihen hän rauhoittuu.

Sattumalta meillä kasvavat mahat samaa tahtia. Ensin oli
piilossa pingispallo, sitten
tennispallo
lentopallo
jalkapallo
koripallo,
johon pullahti venttiilikin.
Ja vielä marraskuuhun mahat kasvavat.

(Tämän päivityksen kirjoitteli siis Sakru, mutta kuvia latasi myös Lotta. Sen takia Lotta on jäänyt näkyviin päivityksen tekijänä.)