lauantai 12. syyskuuta 2015

Isyyspakkaus

Pitihän se minunkin tehdä isyyspakkaus ihanalle miehelleni, varsinkin kun saimme taloomme ensimmäisen pojan, jolta tuntui puuttuvan lähes kaikki vaatteet. Äitejä muistetaan raskausaikana mennen tullen ja palatessa, mutta isät jäävät usein vähemmälle huomiolle. Idean tähän isyyspakkaukseen sain Eilen tein -blogista. Virittelin oman pakkauksen sen mukaan, mille meillä oli tarvetta. Tässä päivityksessä esittelen niitä juttuja, jotka tein itse tuohon pakkaukseen. Lisäksi ostin jotain valmiina.


Ruokalappu on ommeltu Annon vahakankaasta ja kaavan olen muokannut itse. Tuttiremmi  on puoleataan Eurokankaan pilkkupuuvillasta ja sen tarvikkeet Nappikauppa Punahilkasta. Neuvolakortin kansissa komeilevat ronsut kiikutin Ottobrelta. Pian näette mihin tarkoitukseen tuo kangas on alun perin on ostettu. Hyvä ohje neuvolakortin kansiin löytyi Villapata kiehuu -blogista.


Kokoilin rennolla ranteella laatikkoon sitä sun tätä. Tässä muistiin esittelylappu, jonka olisi voinut viksusti tehdä tietokoneellakin, mutta eihän meillä ollut mustetta laitteessa. Siinä se nyt kuitenkin on, jos jotain kiinnostaa koko sisältö. Yritin ottaa huomioon isukin mieltymyksiä sisältöä valitessa.


Ensimmäiseksi sain valmiiksi tällaisen pikku tuunauksen. Kirjoin valmiiseen äitiyspakkauksen pyyhkeeseen omistustekstin ketjusilmukan näköisillä pistoilla ahkeran kylvettäjän iloksi. Uikkarit löytyivät valmiina ja tuntuivat niin pieniltä ostettaessa, että oih voih.


Tässä nyt sitten näette ensimmäiset kankaanpainatukseni - dalmatialaisharsot. :D Näistä ei tullut ihan sitä mitä kuvittelin, mutta potut oli pottuja ja luulen, että erotan nämä omikseni loppu elämän.


Muutamia vauvakoon vaatteita kokeilin tehdä ennakkoon, ja tässä parit housut ja velourtakki Ottobren kaavoilla. Kankaat löytyivät kaapista ja ovat Ottobrelta ja Rockserilta. Kiinnitin ensin takkiin anorakkineppareita, koska tuo nappikohta oli niin paksu. No ne lähtivät heti irti, joten jouduin paikkaamaan reiät tukikankaalla ja sen jälkeen päätin laittaa tavalliset nepparit. Ne eivät ole niin tiukassa. Sain vinkin, että anorakkinepparit kannattaa hakata kiinni voimalla ja vasaralla, ei pihdeillä.


Testasin tällaista pikkuhaalaria vastasyntyneen koossa. Kangas on vanhan papan velourtakista, joskus kirppikseltä löydettyä. Haalarista näkee, että se on testiversio, mutta ei se haittaa. Ihanalta tuntuu velour tässä vaatteessa. Loppukesän vauvalle tämä riittää hyvin lämmikkeeksi uloskin. Samalla vaivalla tein tumputkin vanhalla ohjeellani.


Takaapäin haalari on yksinkertaisempi. Malli on sen verran kiva, että jos kerkeän, teen näitä enemmänkin.


Vauvanodotusperinteisiini on kuulunut ommella pienokaiselle oma tilkkutäkki. Tällä kertaa tein senkin velourista. No, pari muuta kangasruutua on seassa. Hyödynsin tilkkujani ja senpä takia väritys oli tällä kertaa näinkin selkeän voimakas. Hirvimiehet tuntuivat kuitenkin kuuluvan kuvioon, kun ultrassa enteiltiin poikalasta. Toiselta puolelta täkki on turkoosia velouria. Ommellessa vähän piti funtsia mikä olisi järkevin ommel, jotta se joustaa muttei venytä saumoja. Päädyin joustavaan suoraan, vai onko se kolminkertainen suoraommel. Ihan hyvin toimi. Hieman täkki tietysti venyy joustamattomiin tilkkuihin tottuneella, mutta käytössä tämä on ihana. Valokuva vääristää täkin mallia, mutta kuvasta näkee kuitenkin idean. Tähän on erityisen ihana kietoa pikku murmeli päiväunille. <3


Oletko sinä tehnyt isyyspakkausta? Mitä hauskaa sinä sinne laittaisit?


maanantai 7. syyskuuta 2015

Villasukkahaaste

Haluaisitko sinä auttaa turvapaikanhakijoita neulomalla heille sukkia? Törmäsimme netissä tähän mieltälämmittävään haasteeseen ja päätimme jakaa sen täällä blogissakin ja kannustaa teitä kaikkia lukijoita pieneen lämpimään tervetuliaiseleeseen.



Eli SPR järjestää villasukkakeräyksen ja jakaa sukat Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille. Idea on se, että haasteeseen osallistuva neuloo sukat tai sukkia, nimikoi ne ja  laittaa ehkä pienen tervetulotoivotuksen ja toimittaa lähimpään SPR:n toimipisteeseen. Sieltä sukat jaetaan sitten eteenpäin. Villasukkien matkassa turvapaikanhakija saa lämpimän ajatuksen neulojalta. Lukekaa tuo  kopioimamme teksti ja napatkaa haaste vastaan, jos se teistä hyvältä tuntuu. <3

Saman tekstin ja siihen liittyvän keskustelun voi lukea myös Facesta. Ilmeisesti tarvetta olisi erityisesti aikuisten sukille.

https://www.facebook.com/events/768888983233181/


Suomeen saapuvilla turvapaikanhakijoilla on pulaa lämpimistä vaatteista ja talvikelit ovat tulossa. Samaan aikaan moni meistä tahtoisi tehdä jotain konkreettista turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.

Tässä eräs mahdollisuus osallistua: kudo turvapaikanhakijalle villasukat! Lämpöiset sukat ovat paitsi tarpeellinen vaate, myös symbolinen tervetulotoivotus Suomeen. Villasukkiin liittyy turvallisuuden ja kodikkuuden tuntua: kenties juuri sinun kutomasi sukat ovat eräs pieni apu jonkun turvapaikanhakijan kotoutumisessa.

Toimi näin:

1. Kudo sukat rakkaudella ja vapaalla tyylillä. On hyvä saada usean kokoisia sukkapareja, koska sukkia tarvitsevat niin vauvat kuin isojalkaiset aikuisetkin.

2. Liitä valmis sukkapari pienellä langanpätkällä yhteen. Kiinnitä samalla sukkiin pieni pahvilappu, johon voit kirjoittaa oman nimesi ja halutessasi omat lyhyet terveisesi. Voit laittaa terveiset vaikkapa suomeksi ja englanniksi, jotta turvapaikanhakija saa maistiaisen suomen kielestä!

Esimerkiksi näin:

[Toinen puoli:] "Sukat teki Matti. ♥ Tervetuloa Suomeen!"

[Toinen puoli:] "Socks made by Matti. ♥ Welcome to Finland!"

3. Lähetä sukat postissa itseäsi lähimpään Punaisen Ristin piiritoimistoon - SPR toimittaa sukat eteenpäin vastaanottokeskuksiin! Osoitteet löydät hiukan alempaa. Kirjoita kirjekuoreen "Villasukat turvapaikanhakijalle".

Jos tahdot, voit myös tulostaa haasteen paperimainoksen ja viedä sen esimerkiksi kirjaston tai asukastalon ilmoitustaululle. Mainoksen voit ladata täältä:

https://drive.google.com/file/d/0BwgQEaR1P1X9Y0dtNjRndmdKT3M/view

Sukkia kerätään vuoden loppuun saakka. Haasteen järjestävät Refugee Hospitality Club -ryhmä sekä Yhteismaa ry. Yhteistyökumppanejamme ovat Suomen Punainen Risti, LankaMaailma Nordia, Helsingin Pukinmäen ja Vuosaaren kirjastojen Novellikoukku-ryhmät.

HUOM! Tapahtuman sivu EI ole tarkoitettu keskusteluun siitä, kannattaako turvapaikanhakijoille neuloa sukkia! Tällä sivulla keskustelemme positiivisessa hengessä sukkahaasteen käytännön seikoista ja asiaankuulumattomat kommentit poistetaan. Kiitoksia ymmärryksestäsi! ♥

- - - - - - - - - - - - - -

Punaisen ristin piiritoimistojen osoitteet:

Punainen Risti, Helsingin ja Uudenmaan piiri
Salomonkatu 17 B, 5. krs
00100 Helsinki

Punainen Risti, Hämeen piiri
PL 369
33101 Tampere

Punainen Risti, Kaakkois-Suomen piiri
Kouvolankatu 5-7
45100 Kouvola

Punainen Risti Lapin piiri
Lähteentie 10
96400 Rovaniemi

Punainen Risti, Länsi-Suomen piiri
Jyväskylän aluetoimisto
Ailakinkatu 5
40100 Jyväskylä

Seinäjoen aluetoimisto
PL 35, Laturitie 2,
60511 Hyllykallio

Punainen Risti, Oulun piiri
Uusikatu 22
90100 Oulu

Punainen Risti, Satakunnan piiri
Pohjoispuisto 3
28100 Pori

Punainen Risti, Savo-Karjalan piiri
Kauppakatu 35
80100 Joensuu

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri
Kristiinankatu 10
20100 Turku

Röda Korset, Åbolands distrikt
Kaskisgatan 13 A 3
20700 Åbo

Röda Korset, Österbottens svenska distrikt
Nedre Torget 1a
65100 Vasa

tiistai 1. syyskuuta 2015

Tunikoita ja puseroita pikkulikalle

 

Ihanaisten vauvauutisten jälkeen kerron teille muutamista tunikoista ja puseroista, joita alkukesästä tein. 
Muutamia vuosia sitten Ketunpesän tytöt saivat ihanat tilkkutunikat, joihin tykästyin ihan tosissaan. Silloin päätin, että jos joskus meillä tepastelee pikkuinen tyttö, hänelle ompelen tilkuista tunikan. Ja niinpä vain koitti kesä, jolloin sain ommella omalle tyttärelleni vastaavan. Sakru teki myös kivan tunikan kangaspaloista. Niitäkin kuvia tuli tutkailtua ahkerasti suunnittelu- ja ompeluvaiheessa.



Ompelin tunikan Marimekon trikoopaloista, joita olin saanut ison pussillisen tuhottavaksi. Kiitos tummulle! Leikkasin tilkut sellaisella tilkkuleikkurilla, jota ihan ensimmäistä kertaa kokeilin tähän työhön. Olipas se vain näppärä työväline! Saksilla suorien reunojen leikkaaminen olisi ollut kyllä hurjan paljon hitaampaa ja työläämpää. Sakru kuulemma leikkaa resorikantitkin sellaisella leikkurilla. Siihen voisin siirtyä sitten, kun saan isomman ompeluhuoneen ja vakituisen leikkauspisteen johonkin sivupöydälle.



Leikkasin siis ensin tilkkuja, joiden yksi sivu oli leveydeltään kaikissa sama. Sitten ompelin niistä pötköjä, jotka sitten yhdistin, jolloin sain isomman "kankaan" aikaiseksi. Silitystä saumat kaipasivat kyllä välissä, jotta lopputuloksesta tuli siistimpi. Etu- ja takakappaleita leikatessa huomasin, että kangas olisi vaatinut vielä yhden tilkkurivin, minkä takia alareunan kanssa piti vähän kikkailla. Halusin siitä myös takaosastaan kaarevan, minkä takia tein alavaraan muotokaitaleen. Niinpä siitä tuli aivan siisti, eikä ollut kurtussa mistään kohdin. Ja pituuskin riitti juuri ja juuri.



Tällaisen tyttö-poika -kankaan ostin viime kesänä jostakin. Paikkaa en nyt kykene muistamaan, mutta Suomessa toimiva nettikauppa se ainakin oli. Leikkasin kerralla koko kankaan ja sain aikaiseksi pitkähihaisen puseron ja lyhythihaisen tunikan.



Puseroon testasin vähän tyttömäisempää mallia, joka ei nyt ihan täydellisesti sopinut kankaan kuviointiin.



Myös tämän lyhythihaisen tunikan poikkileikkaukset rikkovat kuvion, mutta se ei ole menoa haitannut. Mukavia kesävaatteita niistä kuitenkin tuli.



Tämä musta-valkoraidallinen mekko odotti aika kauan kaapissa käyttämättömänä. Onneksi viimein tulivat ne ihanat elokuiset lämpimät, ja päästiin käyttämään mekkoa ihan noin vain ilman alletungettavia bodeja ja sukkahousuja. Kaavan otin Ottobresta, mutta muutin sitä hyvin paljon. Alkuperäistä taitaa olla vain hihat.

Syyskuu vaihtui täällä vielä lämpimissä ja aurinkoisissa tunnelmissa, mutta näyttää siltä, että kohta taas vedetään sukkuhousuja ja bodeja mekkojen alle. Nyt vielä nauttikaamme ! :)