Tyynyjen päivittelyä

Kesä ja tuleva vauva toivat mukanaan huonemuutoksia mökkiimme. Samalla kun siirsimme tyttöjä eri huoneisiin, päivitimme pedit sopiviin mittoihin. Sen jälkeen pitikin löytää päiväpeitteitä ja tehdä niihin sopivia tyynyjä. Tässäpä jotain niistä.

Jos aloitan helpoimmasta päästä, niin tein tähän perussänkyyn värikkään päiväpeiton vanhasta Marimekon kangaspalasta. Totesin, että kyllä helpoin tapa tehdä päiväpeitto on tämä: 

1) Mittaa sänky ja leikkaa sopiva pala haluaamaasi päälliskangasta.

2) Osta siihen valmista vanutikkiä oikea määrä. Pese vanutikkikangas ja päälliskangas.

3) Ompele vanutikki ja päälliskangas kiinni oikeat puolet vastakkain. Jätä kääntöaukko. Siisti nurkat ja käännä peite oikeinpäin.

4) Tikkaa vielä reunat kerran oikealta puolelta suoralla ompeleella. Lisäksi voit tikata peitettä kuvion mukaisesti muutamasta kohtaa, jotta se pitää kutinsa.

Tuntui hyvältä, kun ei tarvinnut ostaa kallista kanttinauhaa ja reunoista tuli silti ihan siistit. Eurokankaassa tuollainen perusvanutikkikangas maksoi noin 8€/m. Entinen ihana mummonshaalipeite oli kokenut kovia ja leikelty saksilla käyttökelvottomaksi. Aikani sitä harmittelin ja sitten päätin luopua siitä.

Päiväpeitteen jälkeen ajatukset suuntautuivat mihinkäs muuhun kuin tyynyihin. =) Tuo keltainen kirjottu tyyny tuntui passaavan sängynpäätyyn ja sen kaveriksi neiti valitsi itse sinisen pyöreän Annon tyynyn. Ompelin vielä Metsolan puuvillapaloista eläintyynyjä tuomaan eloa tyynyperheisiin.

Nämä eläintyynyt on siis tehty ihan vain niin, että olen leikannut valmiista kankaasta 1 cm:n saumavaroin eläimen hahmon etu- ja takakappaleen oikeat puolet yhteen. Jätin pienen kääntöaukon, täytin tyynyn vanulla ja ompelin sen käsin kiinni. Tytöt tykästyivät omiin nimikkotyynyihinsä heti. Tämän hetken kuopus sai punaisen pupun, koska hän on aivan ihastunut pupuihin. 

Vanhimman huoneeseen tuli eniten muutoksia. Ensin hän siirtyi isojen sänkyyn, sitten siihen ostettiin yhteistuumin valkoinen Annon päiväpeite ja tehtiin muutama mieluinen tyyny. Neliskanttiset ovat Marimekon tehtaaanmyymälän löytöpaloista ja tuo gerbiili kuuluu samaan sarjaan ilveksen ja pupun kanssa. Arvatkaa oliko viistasta täyttää nuo eläimet pallokuituvanulla? Voin paljastaa, että siihen sai hurahtamaan tovin jos toisenkin. Haaveilen, että muokkaisin tämän päiväpeitteen sellaiseksi kätsyksi vetskariversioksi. Saas nähdä pääseekö toteutusasteelle.

Tällainen eläinkatras meillä toistaiseksi majailee. Tekisikö mieli kopata joku näistä kainaloon?

Palmikkopipo

Joko teillä päätä palelee? Täällä Lapissa on jo aika raitista aamuisin, pakkasta suorastaan. Siispä tein leggarikankaan jämäpalasta neidille tupsulakin. Idean sain eräältä M:ltä täältä lähikulmilta. Kiitos sulle, jos luet tätä! :) Kangas on siis palmikkotrikoota Ottobrelta ja tupsu tehty pinkistä ja oranssista villalangasta. Pipon kaava on se putkilopipo, joka on tosi helppo ommella. Kiljaiskaa, jos joku haluaa siihen ohjetta.

Leggareista haluan sanoa sen, että oon ihan hurahtanut kaikenlaisiin kuviolegginsseihin! Näitä on ihanaa ja helppoa ommella, kunhan jaksaa ensin kaavat piirtää. Tästä palmikkotrikoosta tein muuten itselle, tälle tytölle ja vielä pikkupirpanalle legginssit ja vielä pipoon riitti!

Tyttären villapaita on ostettu Kontista. Eikö olekin käsittämätöntä, että tällainen ihanuus myydään parilla eurolla? Jonkun käsin neuloma! Tuon päiväpeitteen ompelin viime kesänä tytön sänkyyn. Se on tehty mummoni kutomasta villashaalista, jonka ompelin violettiin fleecevilttiin. Tämä shaali oli jo lapsena minulle tärkeä. Ihastelin sen sävyjä ja käytimme sitä paljon leikeissä. Hyvin on toiminut muuten, mutta neidit tykkää harjailla tätä hiusharjalla, joten siitä on purkautunut säikeitä. Mikään ei ole ikuista.