Ruusuja ja amarylliksiä

Äsken odotin joulua ja koristelin kotia; nyt me riisumme varisevaa kuusta kimallepalloista ja piirtelemme uutta lukua, jossa kolmonen on vaihtunut neloseksi. Kolmosen aikana kerkesi tapahtua paljon -- mistähän uusi kalenteri tulee täyttymään?

Tähän aikaan vuodesta blogimme juhlii synttäreitä ja silloin tekee mieli myös kiitellä teitä kaikkia blogiystäviämme, kun olette eläneet mukana, kannustaneet, vinkanneet ja innostaneet meitä tällä käsityösaralla. Olette luoneet henkeä blogiimme ja ilahduttaneet kommenteillanne. Lähipäivinä on tulossa jotain mukavaa teitä ajatellen, joten pysykäähän linjoilla! :)

Vuoden viimeisiä näperryksiä taisivat olla nämä sytykeruusut. Ne ovat siis kanamunakennoista taiteiltuja ruusuja, jotka upotetaan sulaan steariiniin. Niillä voi sitten käteävästi sytytellä takkaa ja nuotiota. 

Nämä väkerrykset odottelivat pitkään vuoroaan, koska siihen tarvittava kattila ei käynytkään uuteen lieteemme. Lopulta piti tilata Verkkokaupasta adapteri, koska pitäähän takkatalossa ruusuja olla! Adapteri on sellainen kahvallinen teräskiekko, jonka voi laittaa induktiolieden ja vanhanaikaisen kattilan väliin ja silloin perinteinenkin kattila lämpenee. 

Tämä vanha iso kattila sen vaati. Se on minun kynttilänsulatuskattilani, joka on niin mainio sytykeruusujen teossa. Ladon sinne tähteimme kynttilänpätkät ja sulatan ne liemeksi. Kynttilöitä ja kanamunakennoja on kertynyt ja lahjoitettu niin paljon, että niistä tekisi isommankin satsin ruususia. Jotkut tekevät liemen vain valkoisista kynttilöistä, jotta ruusut ovat kauniin harmaita. Mää myönnän, että sulatan kaikki värit sekaisin ja ruusuihin tulee silloin hieman ruskeaa sävyä.

Ennen sulatusta olen pyöritellyt muutaman ruususen valmiiksi upotusta odottelemaan. Yhdestä kennosta tulee yhtä monta ruusua kuin siinä on ollut kananmunia.

Tiputtelen ne killumaan steariiniin. Upotan ne ja nostelen kuivumaan.

Näillä saan takansytyttäjän onnelliseksi. Ja näitä vien tuliaisiksi notski-ihmisille. Kyllä noin kauniin kattilan takia kannatti tilata adapteri!

Keittiön pöydällä valkoinen amaryllis on vielä täydessä kukassaan. Mitä kauemmin sitä katselen, sen kauniimpi se on. Jospa tämä vuosikin paranisi sitä mukaa kun me sitä elämme! 

Elämäniloista uutta vuotta 2014 kaikille teille!

Ruususia

Ruusun sulle antaisin, vaan mistä mä sen saan,

kun halla vei sen kukkasen ja lumi peitti maan?

No sen saa vaikka kanamunakennosta ja steariinista. Näitä syttöruusuja oli kiva askarrella: Jokaiseen kanamunakuppiin kiersin kannesta pahvia, sitten sulatin kattilassa vanhoja kynttilöitä ja upotin ruusut rasvaan. Näitä on jo testattu ja mahtavasti sytyttävät takan. Sen kun pistää vaan yhden puitten alle, niin kyllä syttyy! =)

Ompelin tonttulakkeja, useitakin erikuosisia, mutta ennen kuin kerkesin niitä kuvaamaan, ne oli rutattu pyykkikoneeseen. Tässä kuitenkin yksi ruusukuosinen. Kulkusia löysin Tiimarista.

Yritin ottaa joulukorttikuvia, kun oli niin kaunis valokin. Tilanne riistäytyi kuitenkin pian hallinnasta... Vein kuitenkin kehitykseen erään ja nyt harmittelen, kun Vistaprintiltä olisi saanut niin kauniita kehyksiä.

Tähdet on ikkunoissa ja ulkovalojakin jo palaa. Valoa tarvii tähän pimeään aikaan, kun ei luntakaan vielä ole tullut. Pikkuhiljaa alkaa tuntua että jouluhan se on tulossa. Lämpöistä adventtiaikaa teille lukijat!