keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Kesäloma tuli taloon ja toi mukavia muutoksia. Ensinnäkin sain vihdoin ompelukoneen ja saumurin, joita olen innoissani testaillut. Sitten aloimme siirrellä huonekaluja tilasta toiseen. Ehkä ne tässä asettuvat paikoilleen.



Kun tyttö kiipesi eräs aamu pois pinnasängystä, päätin että nyt me hommataan sille se sänky! Jouduin luopumaan puusohvahaaveistani, koska mies oli sitä mieltä, että ei viidettä sohvaa taloon. Löytyi yksinkertaisen kaunis perussänky realisointikeskuksesta.


Muistin kaapinkätköissä odottelevan tilkkutäkin ja mittailin sen sopivankokoiseksi, täytin sen vanulla ja ompelin toisen puolen punaisesta lakanasta. Punaiset tilkut ovat tilkkuinnostukseni alkuajoilta, kirpparikankaista tottakai!


Mukava oli ommella mutta vielä mukavampaa on nyt kun peite on valmis. Taas mietin, mikä näissä tilkuissa niin viehättää.



Aikoinaan katselin tätä kuvaa ennen unentuloa. Nyt nämä mummolasta saadut veikeät Dorette Poessen verhot ilahduttavat meidän lastenhuonettamme. Pääseeköhän näiden avulla vielä mielikuvitusmaahan?

4 kommenttia:

  1. Oi ihana mikä tilkkupeitto! Ja todella suloiset verhot, juuri sellaiset joilla pääsee mielikuvitusmaahan!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Ruohonvihreä! =) Tykkään itsekin molemmista. Heti tuli eri tunnelma lastenhuoneeseen.

    VastaaPoista
  3. Miten ne lastenhuoneen verhot oliki ennen niin ihania kuoseja...
    Kiva tilkkupeitto! Siisti...

    VastaaPoista
  4. Kiitos mummo! =) Mukava, että olet löytänyt tänne blogiini. Noissa 70-luvun kuoseissa on tunnelmaa, ehkä yksi syy on siihen, että ne liittyvät omaan lapsuuteen.

    VastaaPoista