Museot inspiroivat perinnekäsitöihin. Niin kävi tämän kaitaliinan kanssa. Erään Pohjois-Karjala-reissun jälkeen oli ihan pakko saada tehdä tällainen liina, nimenomaan turkoosina. Tekniikkana on ollut karjalainen punapoiminta, ja yleensä tämäntyylisiä liinoja näkeekin punavalkoisina. Kangas on yksinkertainen ja kaunis palttinakude. Itse taisin maksaa tästä kankaasta käsityökaupassa hinajaa. Lanka on muliinilankaa kolmisäikeiseksi puolitettuna ja isona apuna on ollut myös tylppä kanavaneula.
Tekniikan idea on, että leikataan pitkiä lankoja, jotka pujotetaan neulansilmään ja lasketaan loimia kuviosta riippuen tyyliin: kahden yli, kolmen ali, neljän yli, kolmen ali. Näin siitä tulee lopulta kuvio. Myönnän, tarkkuutta tämä vaatii ja tihrustamista. Lopuksi ompelin kankaaseen kaksinkertaisen päärmeen ja ompelin koneella.
Turkoosit mekot tein syksyllä ompelupiirissä ja ne olivat tytöillä ristiäisissä. Ei vaan tarttunut filmille yhtään kelpoa kuvaa näistä mekoista juhlapäivältä. Kangas ja mallit ovat Ottobrelta. Napit pienen mekkoon päällystin vuorikankaalla.
Viikonloppuna ajelimme pitemmän siivun autolla ja kun lapset nukkuivat, virkkasin myssyn meidän pikku hiirulaiselle. Näyttääkö tämä vähän armeijamyssyltä? =)
Aa, aa, varpaillaan
päivä piiloon kulkee.
Hiirilapset koloissaan
silmänsä jo sulkee.
Armahani pienoinen,
nuku tuuti-lulla.
Nukkuu paha kettukin
ei voi se tänne tulla.
Ihana hiiri-lakki.
VastaaPoistaHuvittuneena katselen ihanaa pikkuista, ja näen äidinäidin näköä.. ;)
Minäki tykkään karjalaisista punapoimintakuvioista, nuoruuessa niitä tein.. :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHuh! Varmaan vaatii aikamoista tarkkuutta tuo liinan teko.. :) Ihanaa jälkeä kyllä! Ja niin söpö tuo hiirilakki, näyttää tässä vähän meijän pikkuiselta teijän pikkuneiti :) Onko tuohon ohjetta sulla? Voisin tehä meijän pojulle samanlaisen. t.korvapipoihin hurahtanut ;)
VastaaPoistaKiitos mummo ja Mette! =) Hauskaa, että tuossa kuvassa tosiaan näkee mummon näköä, ekaa kertaa tässä lapsessa! =) Ja mukava kuulla, että sinäkin oot tällaisia töitä tehnyt.
VastaaPoistaEn muuten tiedä, miksi tuossa on tuollainen tyhjä kommentti.
Mette: Lanka Kelo, koukku 5. Tee ensin sopivat läpät, esim 8 silmukkaa. Aina kun käännyt, tee yksi normaali ketjusilmukka ja sitten puolipylväitä muutama kerros. Toisen läpän kohdalla jatka virkkaamista pipoksi. Ota lapselta reilu päänympärys tai tee ketjusilmukoita toisen läpän jatkoksi ja mittaa sillä ensin minkä verran tulee läppien väliin silmukoita, sitten ota virkkuuseen mukaan toinen läppä ja taas mittaa että tulee sopiva. Ei tartte olla tiukka. Sitten muumama kerros tätä päänympärystä.
Kavennus: kun pipoa on virkattu noin 6 cm jätä väliin tasaisin väliajoin muutama silmukka. Esim: joka 7 silmukka yks väliin. Seuraava kierros normaali, sitten kavennus joka 6 välein ja taas normikierros. Sitten loput kavennukset joka kierroksella niin että jäljelle jää noin parikymmentä silmukkaa. Lopuksi kierrä lankaa silmukoihin ja kiristä reikä umpeen.
Korvat: tee 5 ketjusilmukkaa ja sulje renkaaksi. Tee tähän renkaaseen viisi puolipylvästä, joihin jokaiseen kaksi puolipylvästä, joihin taas kaksi. Ompele aloituslanganpätkällä sektorin säteet yhteen, jotta korvasta tulee kupru. Ompele korva kiinni tukevasti sopivalle kohdalle.
Ota joku tehostelanka ja kehystä sillä pipon reuna ketjusilmukoilla. Aloita pipon takaa ja kierrä läppien kautta takaisin. Lopuksi poimi läpän keskeltä yksi silmukka ja virkkaa ketjusilmukoita sitomislangaksi. kiristä viimeinen silmukka tiukalle solmulle ja leikkaa lanka. Päättele langat nurjalle.
Kiitos ohjeesta Sakru! Pitääpä ottaa talteen :)
VastaaPoista