tiistai 1. syyskuuta 2015

Tunikoita ja puseroita pikkulikalle

 

Ihanaisten vauvauutisten jälkeen kerron teille muutamista tunikoista ja puseroista, joita alkukesästä tein. 
Muutamia vuosia sitten Ketunpesän tytöt saivat ihanat tilkkutunikat, joihin tykästyin ihan tosissaan. Silloin päätin, että jos joskus meillä tepastelee pikkuinen tyttö, hänelle ompelen tilkuista tunikan. Ja niinpä vain koitti kesä, jolloin sain ommella omalle tyttärelleni vastaavan. Sakru teki myös kivan tunikan kangaspaloista. Niitäkin kuvia tuli tutkailtua ahkerasti suunnittelu- ja ompeluvaiheessa.



Ompelin tunikan Marimekon trikoopaloista, joita olin saanut ison pussillisen tuhottavaksi. Kiitos tummulle! Leikkasin tilkut sellaisella tilkkuleikkurilla, jota ihan ensimmäistä kertaa kokeilin tähän työhön. Olipas se vain näppärä työväline! Saksilla suorien reunojen leikkaaminen olisi ollut kyllä hurjan paljon hitaampaa ja työläämpää. Sakru kuulemma leikkaa resorikantitkin sellaisella leikkurilla. Siihen voisin siirtyä sitten, kun saan isomman ompeluhuoneen ja vakituisen leikkauspisteen johonkin sivupöydälle.



Leikkasin siis ensin tilkkuja, joiden yksi sivu oli leveydeltään kaikissa sama. Sitten ompelin niistä pötköjä, jotka sitten yhdistin, jolloin sain isomman "kankaan" aikaiseksi. Silitystä saumat kaipasivat kyllä välissä, jotta lopputuloksesta tuli siistimpi. Etu- ja takakappaleita leikatessa huomasin, että kangas olisi vaatinut vielä yhden tilkkurivin, minkä takia alareunan kanssa piti vähän kikkailla. Halusin siitä myös takaosastaan kaarevan, minkä takia tein alavaraan muotokaitaleen. Niinpä siitä tuli aivan siisti, eikä ollut kurtussa mistään kohdin. Ja pituuskin riitti juuri ja juuri.



Tällaisen tyttö-poika -kankaan ostin viime kesänä jostakin. Paikkaa en nyt kykene muistamaan, mutta Suomessa toimiva nettikauppa se ainakin oli. Leikkasin kerralla koko kankaan ja sain aikaiseksi pitkähihaisen puseron ja lyhythihaisen tunikan.



Puseroon testasin vähän tyttömäisempää mallia, joka ei nyt ihan täydellisesti sopinut kankaan kuviointiin.



Myös tämän lyhythihaisen tunikan poikkileikkaukset rikkovat kuvion, mutta se ei ole menoa haitannut. Mukavia kesävaatteita niistä kuitenkin tuli.



Tämä musta-valkoraidallinen mekko odotti aika kauan kaapissa käyttämättömänä. Onneksi viimein tulivat ne ihanat elokuiset lämpimät, ja päästiin käyttämään mekkoa ihan noin vain ilman alletungettavia bodeja ja sukkahousuja. Kaavan otin Ottobresta, mutta muutin sitä hyvin paljon. Alkuperäistä taitaa olla vain hihat.

Syyskuu vaihtui täällä vielä lämpimissä ja aurinkoisissa tunnelmissa, mutta näyttää siltä, että kohta taas vedetään sukkuhousuja ja bodeja mekkojen alle. Nyt vielä nauttikaamme ! :)



4 kommenttia:

  1. Sööttejä niinkuin neiti itsekin!

    VastaaPoista
  2. Makeita paituleita! Taas tuntuu että noita tilkkutunikoita pitäis päästä tekemään lisää. :) Sun tunikassa on niin raikkaat kankaat että!

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista! :)
    Se on vaan hurja huomata, kuinka pian sitä pitää alkaa ommella jo isompia vaatteita. Ei oo isosiskoa, jonka vaatekaapille siirtyä, joten äiti ommelkoon uusia. Mutta mukavaahan se! :)

    VastaaPoista