Näytetään tekstit, joissa on tunniste kastemekko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kastemekko. Näytä kaikki tekstit

torstai 10. joulukuuta 2015

Neiti Orelma Selänne


Näistä juhlista on jo jonkin verran aikaa, mutta kerrotaan niistä kuitenkin vähän, tai oikeastaan eräästä neidistä siellä juhlissa. Innostuin ompelemaan ristiäisiin tytöille samistelumekot Marimekon Selänne-kankaasta ja Mekkotehtaan Orelma-kaavalla. Mittailin tytöt niin, että sain piirrettyä kaavoista sopivat, niinpä tulimme heti hyvin toimeen keskenämme.


Orelma-neiti on selkeälinjainen ja mutkaton tyyppi. Häntä voisi luonnehtia hieman ujoksikin, koska hän viihtyy enemmän taka-alalla ja haluaa antaa muiden, esimerkiksi kuosien, loistaa ja kerätä huomiota. Orelman tyyliin sopii hyvin, että yksityiskohdat ovat viimeisteltyjä ja perusilme huoliteltu a-linjaisia hihoja myöten. Orelma istuu upeasti ja on oikea helmi mekkoneitien joukossa.


Sukunimensä Orelma sai perinteikkäältä kangastehtaalta. Selänne viittaa kauniiseen utuiseen maisemaan. Tämän suvun jäsenet saattavat tuoda mieleen yhtä hyvin kesäisen auringonlaskun järven rannalla kuin kevättalven valon tuntureilla. Perusluonteeltaan Selänteet ovat harmoniaan pyrkiviä ja seesteisiä. Ehkä tästä johtuu, että sellaisen luonteen omaava sopeutuu hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Hän ei viitsi vaivata toisia, vaan on hyvin helppohoitoinen. Näillä yksinkertaisilla nikseillä hän pysyy hyvännäköisinä vuosikymmeniä. Parhaimmillaan tämä yhdistelmä on juuri silitettynä ja lämpimässä luonnonvalossa.


Orelma taitaa keskustelut elämän tummemmista sävyistä valoisiin hetkiin. Hän rakastaa kuitenkin harmaata arkea, sillä se on kaiken perusta. Mutta jos juttelet hänen kanssaan tuosta ehkä mielestäsi tylsästä harmaasta, huomaat, että se on täynnä mitä ihmeellisempiä vivahteita. Eikä minusta ole väittämään vastaan.


Mekkoneiti sai jonkin verran huomiota juhlassa, kuten kiinnostavat persoonat yleensäkin. Päähuomio keskittyi kuitenkin pieneen pulloposkeen, jonka vuoksi juhlia oikeastaan vietettiin. Sen iltapäivän aikana iloitsimme hänestä aivan erityisesti. Tiedättehän sellaiset hetket: suupielissä maistuu makealta ja hetken kaikki on paikallaan. Se on vähän kuin auringonlasku järvenpinnalla tai kevään ensi aavistus tunturissa. 



perjantai 14. lokakuuta 2011

Kastemekko ja tunnustus

Kiitos vielä onnitteluista! Vauvan kanssa on mennyt mukavasti, vaikkakin arki tuntuu huomattavasti kiireisemmältä kahden kanssa. Pikkuisen oon kerenny käsitöimäänkin, mutta niistä lisää myöhemmin.

Sain Ruohonvihreältä tunnustuksen! Kiitos siitä. Siihen liittyi kysymyksiäkin:

Lempivärini: turkoosi, huomaamatta sitä on tarttunut matkaan vaikka missä muodossa
Lempiruokani: lindströmin pihvit ja pottumuusi
Lempipaikkani: juuri nyt tahtoisin mökkeilemään ja luonnonhelmaan.

Laitan tunnustuksen eteenpäin Eufemialle. Tällä hetkellä ihastelen hänen paperiaiheista kirjallisuussarjaansa. =)




Tässä on kahden vuoden takainen tekele esikoiselle. Kohta se on taas ajankohtainen. Kangas on lumenvalkoista puuvillaa, mutta se tuntuu pellavalta. Se on mukava päällä, mutta rypistyy helposti. Väliin olen ommellut erilaisia ihania nappikaupan metripitsejä. Etsin pitkään ohjetta ja löysin sen lopulta Ottobrelta 1/2003, jossa oli useampi eri malli, ja muokkasin mieleisekseni.

Tunnelmallisia syysiltoja!