Ilo on väkevää ainetta
Ilo on iloa alusta loppuun
toisin kuin suru
joka kerros kerrokselta
muuttuu murheeksi
...
Oli mulla asiaakin. Ostin keväällä kolme metriä tätä Marimekon trikoota ja arvatkaapa mitä kaikkea siitä sai? Kuvassa näkyvät isonmiehen t-paita ja 150-senttinen trikoopaita olivat viimeisiä tuotoksia. Lisäksi tein 110-senttisen trikoopaidan ja 120-senttisen t-paidan, vauvantäkin ja pikkuhousut. Ja vielä on pari pikku suikaletta jälellä! Olipa siitä kankaasta paljon iloa!
Tuon t-paidan tein miehen vanhan t-paidan kaavalla ja sehän onkin varma tapa saada sopivanmallinen ja mieluisa paita. Kummipoika saa tuon Ottrobren uusimmalla kaavalla tehdyn trikoon kouluvaatteekseen, joten vielä pitää jännittää, onko se sopiva. (Vieressä kupruilee vanha räsymatto, jonka paukutin joskus nuoruuen kukkeina vuosina. Nyt on hirveä hinku taas päästä mattopuitten ääreen. Oon jo alkanu hamstrata hyviä matonkudekankaita...)
Ihme ilo on: niin äkkiä se ilmestyy
sieltä missä äsken oli pelkkää tyhjää
Vaativa ilo on: ei suostu olemaan kätkettynä
vaan huutaa tulla jaetuksi
Tommy Tabermann
Otokset ovat täältä kotinurkilta ja viimeisissä on ah niin ihanaa kesäillan valoa.
Nautitaan siitä vielä! =)
Here are some pictures from the area I live, in Northern Finland. I love the light of summertime, when sun shines all the day. The last four pictures has been taken in evening, when light is so soft and beautiful. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti