Jouluisia pussilakanoita ja mekkoja

Nämä jouluiset kuvat tulevat vähän jälkijunassa. En sitten kerennyt julkaisemaan näitä aiemmin, vaikka aikomus olikin. Sellaista se vaan on joskus. Laitan kuitenkin muistiin nämäkin tekeleet.

Lapsilla oli pula pussilakanoista, kun parit sellaiset suorastaan repeilivät rikki. Minulla syttyi oikein lamppu tuolla päänupissa, kun näin tällaisen ihanan Annon punaruutuisen pussilakanan Anttilassa. Sain normaalikoon pussilakanasetistä sitten kaksi lasten pussilakanaa, yhden lasten tyynyliinan ja kolme aikuisten tyynyliinaa. Se kolmas aikuisten tyynyliinahan tuli mukana. Toiselle puolelle laitoin pussilakanoihin valkoista lakanaa. Sydämellinen alulakana on kirppislöytö. 

Sopivasti aattoaamuna oli kova pakkanen -23*C, joten peittoihin saatiin raikas tuoksu. Lapset olivat tyytyväisiä joululakanoihin, niissä tuli hyvin uni. Tällä tyylillä saatan tehdä joskus muulloinkin lapsille petivaatteita, koska valmiissa lastenlakanoissa on aika vähän valinnanvaraa.

Pari huomioita tein:

- Tietysti iso pussilakana pitää pestä ennen ompelua ja se kutistuu paljon.

- Valmiista lakanoista on helppo ottaa mallia.

- Pussilakanan kuvion on parempi olla moneen suuntaan toimiva, koska aikuisten pussilakanan leveydestä saattaa tulla lapsen lakanan pituus.

- Pussilakanan toinen puoli voi olla muutakin kuin kuviokangasta.

- Vaikein vaihe oli päästä tuumasta toimeen.

Ne kaksi isoa tyynyliinaa, jotka tein, pääsivät koristamaan meidän petiä. Siinä pötköttelee päiväunillaan kuopuksen joululahja: Anne Geddesin nukke. Voisiko se olla tehty vaikkapa tästä kuvasta? <3 Nuo muut tyynyliinat ovat vanhempia ompeluksia.

Joulufiiliksissä ompelin pari tonttutyynyä vanhoista pöytäliinoista, ihan vain tunnelmaa tuomaan.  Tonttuliina löytyi aikoinaan Kontista. Toiseen tein taustan vihreästä kankaasta ja toiseen valkoisesta. Sopivaa punaista sävyä ei kaapista löytynyt. Kummityttö sai tuon valkoisen jouluterveisinä.

Oikeastaan nämä punaiset velourmekot olivat ihan kohtuullinen homma, vaikka näistä onkin todisteena vain yksi sumea kännykkäkuva. En kerennyt kaivaa kameraa ja tälläkin hetkellä nämä mekot ovat likaisena pyykkikorissa. Sahalaita on Metsolasta ja punainen velour Eurokankaasta. Mekkoihin olen ottanut apuja Ottobren kaavoista. Rennot niistä ainakin tuli. 

Tämä ruokalappu juhlisti joulunaikana pienoisen herkutteluhetkiä. Valkoiseen vahakankaaseen yhdistin punaisen kantin ja pitsin. Päällään neidillä on tuo joulumekko ja päässään markkinoille suunniteltu tonttulakki. Tällaista pikkutonttua täällä on passailtu. "Anna!" hän komentaa ja silloin ei auta muu kuin totella.

Kesken monien joulukiireiden sain esikoiselta hauskan jumppalapun. Ehkä tyttö huomasi, että äidin ainoa ketterä liike on kipaisu suklaarasialle. Jaan ohjeen teillekin, jos joku teistä vaikka kaipaa vaihtelua jumppasarjoihinsa.

Vetreää loppuvuotta!

Himmeli hyörii hissukseen

Koristeissaan kiiltää kuusi

tuo tupahan tuoksuaan.

Lumi äsken satanut uusi

kuin harsona kattaa maan.

Nyt vanhojen huolet hukkuu

kuin pilvehen loistavaan.

Hymyhuulilla lapset nukkuu

yhä kääröt käsissään.

Tänä yönä enkelin siipi

yli kattojen hiljaa lyö.

Syvä hartaus mieliin hiipii,

pyhä kirkas jouluyö.

Helena Eeva

Tuossa edellä olevassa joululaulussa ei puhuta himmeleissä, mutta siinä on jotain samaa levollisuutta kuin himmellin hitaassa hyörinnässä. Mitä enemmän katselen himmeleitä, sitä enemmän pidän nimenomaan tuosta hiljaisesta liikkeestä. 

Tänä jouluna oli näköjään punaisen pillihimmelin vuoro. Aiempi tekeleeni, olkihimmeli, koki kovia ja on jo murusina kaatopaikalla. Haaveilen silti, että tekisin joskus oikein kunnollisen oikean ruishimmelin. Sitä ennen väkerrellään harjoitusmielessä näitä nopeampia. Pilleistä on siksi helppo tehdä, koska se kestää kovaakin kohtelua, olkihan halkeilee helposti. Jos joku innostui vielä tästä, niin tuolta Raahen taitopajalta saa ainakin vinkkiä malleista. Siellä näytti olevan tilattavissa myös tuo kultainen lasitähti, josta kerron myöhemmin.

Tein himmelin tähän pisteeseen jo hyvissä ajoin ennen joulua. Se näytti kuitenkin hassulta ja vähän liian yksinkertaiselta, joten lisäsin äskettäin siihen nuo alimmat kuutiot. Eikö tullutkin heti näyttävämpi?

Tosiaan toinen himmelitekeleeni on tämä kultainen tähtipallo. Sain sen tee se itse -pakettina tuliaisina ihanilta sukulaisilta. Ohjetta seurailemalla himmeli valmistui nopeasti.

Nyt kiertelen ympäri taloa ja etsin sille arvoistaan paikkaa. Tämä tähtipallo on paljon nopeampiliikkeisempi kuin iso himmeli. Se välkehtii ja loistaa ja kaipaa selvästi valoa ja glamouria ympärilleen.

Tonttuperhe kerääntyi lampun alle joulua odottamaan. Ei tässä enää kovin montaa aamua olekaan.

Tästä linkistä pääset kuuntelemaan yhden hienon version tuosta Teuvo Hakasalon säveltämästä Jouluyönä-runosta. Eipä haittaisi, jos osa siitä levollisuudesta tarttuisi meidänkin tupaan! :) Saatamme innostua vielä kertomaan muutamista joulujutuista täällä blogissa, mutta eihän se estä toivottamasta

Rauhaisaa ja samalla piristävää joulunaikaa

teille ihanat lukijamme!

<3: Sakru ja Lotta

Piipin ohje

Jouluun on vielä muutamia öitä aikaa, joten vielä ehdit näperrellä yhden pehmoisen lahjan pienimmäiselle. Tai sitten voit tarttua toimeen helmikuun pakkasilla tai kesän lämpöisillä. Oikeastaan milloin vain on hyvä aika tehdä pehmoinen turvalelu omalle tai ystävän lapselle.

Aikasemmin kerroin teille piipistä, jonka tein nuorimmaista odottaessa. Vuoden verran tuo keltainen piipi ehti kulkea mukana, mutta nyt se on kertakaikkiaan kadonnut jonnekin. Saattaa olla, että joskus se vielä tupsahtaa esiin jostakin, mutta tein nyt kuitenkin uuden tilalle. Samalla otin kuvia eri tekovaiheista, sillä piipin ohjetta on kyselty. Kun olet tehnyt ensimmäisen piipin ja hoksannut idean, voit soveltaa kokoa ja muotoa mielin määrin. Tällä ohjeella saat tehtyä nuken, jonka pituus on päälaelta varpaisiin mitattuna n. 25 cm.

 Tarvitset:
- mukavan pehmoista kangasta piipin pukua ja lakkia varten, esimerkiksi velouria
- vaaleaa trikookangasta n. 45 x 35 cm pipin vartaloa varten
- vanua pää-, käsi- ja jalkapalleroita varten
- ompelukone, sakset, neula ja lankaa

1.  Valmista piipille vartalo. Suorakulmaisen trikookankaan keskipisteen yläpuolelle tehdään pääpallura (halkaisija n. 5,5cm). Kulmiin taas tehdään pienet pallurat käsiksi ja jaloiksi (halkaisija n. 2 cm). 

Laita vanua sen verran, että pallurasta tulee suunnilleen pyöreä ja tiivis. Vanu hirtetään kaksinkertaisella langalla piiloon, lanka päätellään huolellisesti.

 2. Tee piipille silmät ja suu. Lanka kannattaa päätellä takaraivoille, niin kaikki ylimääräiset solmulangat jää sinne hyvin piiloon. Olen tehnyt piipeille aina vain silmä- ja suupisteet. Näin lapsi voi nähdä kasvot iloisina, surullisina tai ihan minkälaisina haluaa.

3. Leikkaa piipille vaatteet. Yllä kaavat pukuun ja lakkiin. Kaavat sisältävät saumanvarat. Pukua varten tarvitset tietenkin etu- ja takakappaleen. Lakkiin tarvitset vain yhden kaavan mukaisen lakkikappaleen. Kaavat olen piirtänyt A4-paperille, joten skaalaa kuva tulostettaessa suunnilleen sen kokoiseksi.

4. Ompele puku ja lakki ompelukoneen suoraompeleella kuvan mukaisesti. Leikkaa kaarevien kohtien saumanvaroihin lovia, jotta sauma ei kirraa niistä kohdin oikeinpäin käännettynä. 

5. Käännä vaatteet oikeinpäin. Pue ne piipin ylle.

6. Käännä lakin sekä hihan- ja lahkeensuiden reunaa vähän ja ompele se niin sievästi kuin osaat kiinni vartaloon.

Käsinommeltavat kohdat näkyvät ylläolevassa kuvassa.

Kun viimeinenkin lanka on päätelty, on piipi valmis!

Meidän perheen nuorimmainen asettelee piipinsä aina poskea ja kaulaa vasten. Jotenkin se on niin hellyttävä näky, että kyllä varmasti teen taas uuden piipin, jos tuo menee hukkaan. ♥

Joulumessukuulumisia

Siellä me nyt sitten oltiin: MLL:n järjestämillä Naisten joulumessuilla Oulussa. Myönnettäköön, että ylimmän kuvan ottohetkellä molemmilla oli kokonainen parvi perhosia vatsassa. Mitähän tästä tulee, pysähtyykö kukaan tälle pikkuiselle joulupöydälle, mietiskelimme. Moni pysähtyi ja jäi juttelemaan,  tuli paljon ihania kohtaamisia, ja kyllä se kauppakin kävi ihan sopivaan tahtiin. Saimme positiivista palautetta ja muutenkin hyvän mielen. Tässä päivityksessä jaamme teillekin paloja. Tuotteita jäi muutamia jäljelle ja laitoimme alkuun ainakin tonttulakkeja tuonne Myyntipöydälle. Ehkä sinne ilmaantuu vielä jokunen muukin yksittäinen tuote.

Pitsikulholle löytyi passelia käyttöä, kun teetimme blogillemme käyntikortin Easyprintillä. Hintakyltit on tehty talonmuotoisista puupaloista ja liitutaulutarrasta.

Ihmeesti ne tuotteet mahtuivat pienelle pöydälle, vaikka alkuun sitä epäilimme. Laukut ripustimme takaosaan ja sieltä ne taisivatkin näkyä kauas, sillä moni tuli tarkistamaan, onko tuo oikeaa pitsiä.

Joulunauhat menivät sen verran hyvin kaupaksi, että mallikappalekin piti myydä.

Messujen innoittamana ompelimme molemmat tuollaiset mustat essut samalla kaavalla kuin ne Lotan kahvilaessut. Lisäksi meillä oli tietysti tonttulakit päässä ja vaneriset rintamerkit.

Kiitos teille monille vierailijoille! Annoitte intoa jatkaa bloggaamista ja näpertelyä. 

Pitsiliinalaukkuja

Viimeisimpänä esittelemme messutuotteista nämä pitsilaukut. Ne on tarkoitettu aikuisille tai lapsille. Materiaalit ovat farkkua ja huopaa ja vuorissa on käytetty puuvillakankaita. 

Inspiraatio ympyrälaukkuihin tuli jo blogin alkumetreillä. Muistatteko tämän? Kun sitten Lotta innosti painamaan pitsiliinoja laukkuihin, päätin uskaltaa kokeilla. Ympyrälaukuissa on pitkää ja lyhyttä hihnaa ja sisällä kännykkätasku. Yksi mustafarkkuinen ja yksi sinifarkkuinen lähtevät kokeilemaan onneaan.

Ympyrälaukkujen kaveriksi piti saada kantikkaita taittolaukkuja. Toisessa vetoketju kulkee takaa vinosti, toisessa suoraan. Läppä on kiinnitetty neppareilla. Molemmat on tehty sinisestä farkkukankaasta. Kasseihin en käyttänyt vanhoja farkkuja.

Kantikkuus toistuu vielä lasten sinisessä kerhokassissa.

Mustaa huopaa olisi haluttanut ommella enemmänkin, mutta aika loppui kesken. Tällaisen peruskassin kerkesin tehdä. Hihnat ova pitkät, jotta sitä voi kantaa olalla.

Sisältä tämä huopakassi on vuoritettu tukevalla raitakankaalla ja pienenä yksityiskohtana kännykkätasku.

Toivomme pitsireunuksia tulevaan viikonloppuun ja

tulkaahan piipahtamaan kojullemme Ouluun Naisten Joulumessuille! :)

Keittiötekstiilejä

Miten se menikään niin, että ehdimme kertomaan teille joulumessutuotteista vasta viimeisellä viikolla! Melkoista tohinaa ollut tämä loppusuora. Tässä taasen muutamia tuotteita - nyt sinne köökin puolelle.

Tein keittiöpyyhkeitä jouluisilla ja ihan neutraaleillakin kuvioilla. Nämä kuuset painoin pellavaisille kankaille, valkoiselle (yläpuolella oleva) ja pellavan väriselle. Kangas on paksuhkoa, joten se soveltuu hyvin vaikka käsipyyhkeen virkaa toimittamaan. Joku ystävistäni aikoi ripustaa pyyhkeen seinälle, mihin se sopii myös vallan mainiosti. Silloin koko kuusikuvion voi nähdä kerralla.

Pellavalle painoin myös tuota jo tutuksi tullutta pitsiliinaa.

Musta kangas on ohuempaa pellavasekoitetta, joten tämä on oikein hyvä leivinliinaksi. Eipähän lässähdä hyvinkohonneet pullat raskaan liinan alla!

Samaa teemaa on myös tiskiräteissä. Kesällä mökiltä kerätyt linnunsulat päätyivät kameran ja seulan kautta näille luonnonvalkoisille, kompostoituville tiskiräteille.

Ja tällä punaisella pitsiliinarätillä voi sitten aattoillan päätteeksi pyyhkiä kinkunrippeet pöydältä.


♥